Eläinten hyvinvointi ja tuotekokeilu

Eläimen hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta.

Parempi eläimille on elintarvikkeiden laatumerkintä, jota kehitetään Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä -tutkimushankkeessa. Hanke on edennyt kokeiluvaiheeseen, jossa merkkiä testataan koeluonteisesti kolmella tuotteella.

Hyvinvointimerkin tavoitteena on parantaa tuotantoeläinten hyvinvointia, sekä auttaa kotieläintiloja ja muita alan toimijoita kehittämään eläinten hyvinvointia ja tuomaan toimintaa näkyväksi. Markkinoilla merkki auttaa kuluttajia tekemään valintoja paremman eläinten hyvinvoinnin puolesta.

Parempi eläimille -merkin kokeilutuotteet ovat peräisin nautatiloilta, jotka vapaaehtoisesti panostavat eläintensä hyvinvointiin, olosuhteisiin ja hoitoon tavanomaista enemmän ja lakisääteiset eläinten pidon ja hoidon vaatimukset ylittyvät selvästi.

Tuotekokeilussa hyvinvointia tarkastellaan nautojen pito-oloja, terveyttä, ruokintaa ja hoitoa yli 20 seurantakohteen avulla. Lajityypilliset tarpeet huomioidaan nautojen pidossa esimerkiksi käyttäytymisen, ravinnon ja veden kautta.

Parempi eläimille -merkin käyttö edellyttää, että nautatiloilla on ylletty tavallista parempiin tuloksiin niillä osa-alueilla, jotka merkissä on huomioitu.

Hyvinvointimerkissä pyritään paremmalle tasolle muun muassa seuraavilla alueilla

  • Kattava ennaltaehkäisevä terveydenhuolto: Tilalla on eläinterveydenhuoltosuunnitelma ja eläinlääkäri tekee tilalle terveydenhuoltokäynnin vähintään kerran vuodessa. Nautojen hyvinvointia seurataan ja arvioidaan tilalla terveydenhuoltokäynnin yhteydessä sekä tilan omavalvontana.
  • Vapaa liikkuminen: Eläimiä ei kytketä. Naudat ovat tilalla pihatossa tai karsinoissa. Liikkuminen edistää jalkojen parempaa kuntoa ja mahdollistaa eläinten välisten sosiaalisten suhteiden hoidon. Eläin voi olla kytkettynä vain tilapäisesti hoitotoimenpiteen tai eläinlääkinnällisen syyn vuoksi. Tuotekokeilussa rotukarjan naudan jauheliha on emolehmätiloilta, joilla laidunnetaan.
  • Lehmien säännöllinen jaloittelu. Pilottitilan lypsylehmillä on jaloittelumahdollisuus ulkona ja ne pääsevät laitumelle.
  • Kaikilla naudoilla on pehmeä  makuualusta.
  • Lajinomainen ruokinta ja karkearehun saanti: Kaikilla naudoilla (pois lukien vain maitojuomalla ruokittavat vasikat) on saatavilla karkearehua ja eri nautaryhmille on laadittu ruokintasuunnitelma, ja ruokinta perustuu ruokintasuunnitelmaan.
  • Vasikoiden imemistarpeen tyydyttäminen ja runsaampi juottomäärä: Vasikat saavat imeä maitoa tai maitojuomaa joko tutin kautta tai emästään.
  • Lehmien säännöllinen jaloittelu. Pilottitilan lypsylehmillä on jaloittelumahdollisuus ulkona ja ne pääsevät laitumelle.
  • Tiloilla olevien nautojen hyvinvointia seurataan nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevasta yli 20 kohdan avulla. Seurantakohteita ovat muun muassa.
    • Nautojen yleiskunto ja terveydentila, esimerkiksi utareterveys, karvapeitteen ja ihon kunto sekä puhtaus, jalkaterveys ja kivunlievitys ja eläimen kuntoluokka.
    • Pito-olosuhteet, esimerkiksi ilmanlaatu, lämpötila, makuutilojen ja rakenteiden kunto, puhtaus ja siisteys.
    • Eläimen käyttäytyminen, esimerkiksi leikkisyys ja eläinryhmän käyttäytymisen rauhallisuus.
  • Eläinten hyvinvointia tilalla edistävät toimenpiteet dokumentoidaan ja niiden toteutumista seurataan.

Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä -hanketta ovat rahoittaneet Maa- ja metsätalousministeriö, HKScan Finland Oy, A-tuottajat Oy, Valio Oy, Juustoportti Food Oy, Arla Oy, Lidl Suomi Oy, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry.